Kokeilu

Töissä menee mukavasti. Ymmärrän mitä meidän halutaan tekevän ja tiedän miten haluaisin sen tehdä. Organisaatio, ihmiset ja työkalutkin alkavat olla hallussa. Opittavaa riittää, mutta se on hyvä juttu. Tylsäähän se olisi jos kaikki olisi selvää. Tähän mennessä opittavaa on ollut paljon, mutta ei liikaa.

Tutkimuspuolella vähän rasitti se valtava määrä tietoa mitä pitäisi koko ajan oppia. Osa ongelmaa oli toki se, että tutkimuskohteet vaihtuivat koko ajan. En kerennyt saavuttaa sellaista luottamusta, että olisin voinut sanoa, että nykytilanne on tämä ja me parannamme tilannetta näin. Sen sijaan takaraivossa raksutti ajatus, että entä jos joku on jo ratkaissut saman ongelman paremmin, mutta minä vain en ole kyseisestä ratkaisusta kuullut.

Vaikka pidän nykyisestä työstäni, niin jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa pitäisi seuraava askelma uralla saavuttaa. Realistiset suunnat nykyisessä fimassa olisivat asiantuntijapuolella ohjelmistoarkkitehdiksi tai spesialisiksi erikoistuminen. Kolmas vaihtoehto olisi siirtyä vastuunkantajapuolelle eli projektinhallinnan suuntaan.

Eilen, päivittäisessä Scrum-palaverissamme, tiimin vetäjä (eli Scurm Master) kertoi, että linjan vetäjällä on hänelle uusia tehtäviä, joten uusi tiimin vetäjä tarvitaan. Meitä ilmoittautui kaksi vapaaehtoisiksi. Sain tehtävän, väliaikaisesti ja sivutoimisesti. Eli pääosan aikaa käytän edelleen ohjelmistosuunnitteluun ja koodaamiseen. Pesti on myös väliaikainen, sillä tilalle ollaan palkkaamassa kokenutta projektipäällikköä.

Tässä kävi siis niin, että juuri kun pääsin tilanteeseen jossa uutta opittavaa oli sopivasti, hommasin ison läjän uutta opittavaa.

Olen kiinnostunut ketteristä menetelmistä ja Scrum tuntuu mielestäni aika luonnolliselta. Scrumissa tiimi on itseohjautuva, eli Scrum Master ei ole tiimin esimies, eikä myöskään projektipäällikkö, vaikka tehtävässä on joitain samantyyppisiä piirteitä. Scrum Master on ikäänkuin ryhmän järjestäjä, joka huolehtii siitä, että tiimi toimii Scrum prosessin mukaisesti ja että tiimi voi keskittyä oikean työn tekemiseen.

Tähän menessä meillä on ollut muutama ongelma siten miten toteutamma scrumia. Isoimpana ongelmana se, että backlog eli tekemättömien toimintojen lista on koko ajan muuttunut. Eli käytännössä vain kahden seuraavan viikon tehtävät ovat olleet selvillä. Listaa korjattiin, kun meillä kävi Scrum-valmentaja. Valitettavasti vierailun jälkeen tilanne on taas huonontunut eli lista on taas merkittävästi muuttumassa, mutta tälläkertaa ylhäältä tulleiden strategisten päätösten takia, eikä tiimimme tai tuotehallinnan (meidän asiakas) takia. En tiedä osaanko tai voinko tehdä asialle mitään. Tosin minun siirto tehtävään johtui osittain siitä, että näin vanhalle Scrum Masterille jää aikaa keskittyä pitkäjänteisempään tuotteen kehittämiseen, jota kautta backlogia saadaan kuntoon.

Minua tekemisessämme ovat ärsyttäneet tehottomat kokoukset ja Sprintin lyhyys. Suunnittelemme siis tekemistämme aina kahden viikon välein ja Sprintin suunnitteluun on pahimmillaan mennyt melkein kaksi päivää. Sprintin kestoa emme voi pidentää, mutta suunnittelua voimme tehostaa. Olemme usein on ajautuneet keskustelemaan epäoleellisista asioista, jolloin aikaa hukkuu. Lisäksi palavereja ei ole aina valmisteltu kunnolla, ja vähän liikaa asioita on keksitty lennossa. Yritän saada palavereihin jämäkkyyttä ja tekemisen meininkiä. Aion olla todella tarkkana, että palaverit etenee ja pysyy asiassa.


Ihan kiinnostava kokeilla Scrum Masterin roolia, toivottavasti vaan ei stressi iske.