Kanta-asiakas

Luin Suomen pankin visiosta, jonka mukaan kännykät korvaavat käteisen ja kortit. Siihen en ihan usko. Itseasiassa kyseessä ei ilmeisesti ollutkaan muuta kuin jonkun toimittajan harhaanjohtava otsikointi tai oma väärinymmärrykseni. Tarkemmin luettuani kävi selville, että Suomen pankin mukaan ensi vuosikymmenen aikana kännykällä maksaminen yleistyy merkittävästi. Ehkä totta. Ainakin Helsingin tekstiviestimatkalippu on tällaiselle satunnaiselle kävijällekin ihan näppärältä tuntuva ratkaisu.

Tuli tuosta mieleen, että ehkä kuitenkin on lähdetty liikkeelle väärästä päästä. Jo pitkään on ollut selvää, että kaikki lompakoissamme pyörivät maksukortit, bonuskortit, bussikortit, kulkukortit, jäsenkortit yms. voisi teknisesti yhdistää yhteen älykorttiin, mutta poliittista ja taloudellista yhteisymmärrystä ei asiasta ole saatu aikaan. Ehkäpä kännykkä voisi alkaa korvata näitä kortteja yksi kerrallaan.

Mielestäni bonus-korteista olisi ihan järkevä aloittaa. Voisin kuvitella, että jollain lyhyen kantaman langattomalla tekniikalla toteutettuna Bonus-toiminnon saisi kännyyn näppärästi toteutettua. Esimerkiksi maksaessa voisi vaan kopauttaa kännykällä tiskiä ja känny antaisi bonus-tunnukseni kaupalle. Kuluttuja voisi näin helposti olla kaikkien mahdollisten ketjujen bonus-asiakas ja bonus-kortit olisivat aina mukana kuin kännykin on mukana.

Itse aioin silti jatkossakin boikotoida kaikkia bonus-ohjelmia ja asioida hintalapuiltaan halvimmissa liikkeissä. Isoveli kun valvoo, tiedättehän.

Kevättä ilmassa

Kevät näyttää vihdoin saapuneen. Lämpötilat parvekkeella alkaa olla kohdillaan kuten kuvasta huomaa.

Kevään kunniaksi vaihdoin autoon kesärenkaat alle ja kävin viime viikonloppuna viemässä talvirenkaat kotiin talteen. Samalla reissulla muistin, että osa vanhoista sarjakuvistani oli säilössä autotallissa. Siellä ne edelleen olivat odottamassa. Päätin tuoda tärkeimmät Tampereelle.

Pidän keräilystä. Ostelen DVD-levyjä, kirjoja, lehtiä ja sarjakuvia. Viikkolehtiä lukuunottamatta en yleensä heitä mitään ostamaani viihdettä pois. On kiva, että kirjat, lehdet, yms. on tallessa jos niistä haluan joskus uudelleen nauttia. Rehellisesti täytyy kyllä tunnustaa, että harvoin tulee kirjaa kahta kertaa luettua. Leffan saattaa muutaman kerran katsoa. Vanhoja lehtiä ei tule juurikaan luettua. Sarjakuvat eroavat muusta keräämästäni viihteestä. Ne ovat niin kevyttä luettavaa, että niitä tulee luettua uudelleen ja uudelleen.

Sain joululahjaksi mainion kirjan, Tintti tarinoiden todelliset taustat, joka kertoo tietenkin Hergéstä ja Tintti-albumien synnystä. Samalla kuin luin kirjaa oli tietenkin pakko lukea omistamani Tintit. Samalla tuli mieleen, että olisi kiva täydentää kokoelmani. Osa Tinteistä oli vanhempien luona säilössä ja osa täällä, joten en tiennyt mitkä albumit minulta oikeasti puuttuu. Nyt kun hain loput Tintit tänne, tein inventaarion. Tintti kokoelmani ei ole vielä lähellekään täydellinen. Minulta puuttuu vielä kahdeksan albumia ja neljä on hukassa (Tarttis vissiin siivota). Nyt sentään tiedän, mitkä minulta puuttuu ja voin täydentää kokoelmani kun näen albumeja kaupoissa.

Kissatkin ovat havainneet kevään saapuneen ja tykkäävät viettää aikaa parvekkeella. Varsinkin vanhempi kissa vaatii aika äänekkäästi heti aamulla pääsyä parvekkeelle. Itsepäinen kaveri, aina sitä saa olla palvelemassa.

Web-suunnittelua

Projektissamme käytämme yhtenä osana järjestelmää, joka tullaan jossain vaiheessa muuttamaan Open Sourceksi. Minua pyydettiin mukaan antamaan palautetta tulevan web-sivun suunnitelmasta. Kävimme eilenläpi suunnitelman ja annoimme palautetta.

Olin parille kaverille leikilläni luvannut, että jos joku mainitsee palaverissa sanan Flash, niin annan välittömästi fyysistä palautetta. No tottakai sitten lähes välittömästi palverin alussa kävimme läpi sivuston etusivua ja Web-designer esitti puolileikillään, että sitä voisi elävöittää Flashillä. Tyydyin verbaaliseen palautteeseen. Totesin, että Open Source -yhteisön jäsenet eivät yleensä pidä Flashiä sisältävistä sivustoista. Itseasiassa yllätyin kun, asiasta ei tullut edes väittelyä, vaan Web-designerin pomo totesi, että jo aikaisemmissa keskusteluissa he olivat päätyneet samaan.

Itse sivuston suunnitelma vaikutti ihan järkevältä ja ulkoasu hyvältä. Web2 hengessä oli tietty otettu kaikki yhteisöllisyyttä korostavat kilkkeet sivustolle mukaan: foorumit, blogit, wikit, feedit yms. En loppujen lopuksi paljoa palautetta antanut, kun olin muiden kanssa aika samaa mieltä.

Saattaa olla, että vielä itsekin päädyn kyseiselle sivulle bloggaajaksi, kun olivat sitä mieltä, että sivustolle olisi hyvä saada blogaajia myös yhteistyötä tekevistä tahoista, kuten meiltä. Omalle nimellä tietenkin pitäisi kirjoitella, englannin kielellä ja pysytellä lähinnä asia-aiheissa. Eivät muuten tiedä tästä blogista. En sitten tiedä onko se hyvä vai huono. Ihan mielenkiintoinen tilaisuus ja kyllä minulla jo jotain ideoita on mitä voisin tuonne kirjoitella, jos lopulta päätyvät siihen, että haluavat minut sinne.

Tänään pohdin vielä yleisesti sivustojen teknisiä puolia. Ylipäätään olen sitä mieltä, että sivustojen tulee toimia kaikilla kunnon selaimilla. Tätä tietenkin helpottaa, jos noudattaa W3C:n standardeja. Navigaation tulee toimia myös ilman JavaScriptiä ja back-nappia ei saa rikkoa. Sivujen URLien pitää olla muistettavia ja helppoja. Niiden pitää siis olla loogisia eli mielummin www.jotain.jo/downloads kuin www.jotain.jo/get.py?content=a5123. Kertakäyttö URLeja ei saa missään tapauksessa olla, koska ne estävät sivun bookmarkkaamisen tai linkin lähettämisen eteenpäin.

Suutarin lapsilla ei tietenkään ole kenkiä. En siis ole itse tarkastanut noudattaako tämä blogi mitään ylläolevista ohjeista.

Ongelmien ratkaisuja

Kuten kerroin, viime viikonloppuna ei kaikki mennyt ihan putkeen. Auton akku irtisanoi sopimuksensa ilman varoitusaikaa, langattoman verkon toiminta aiheutti vaikeuksia ja videotkaan eivät tahtoneet pyöriä pleikkarissa. Viikko kului ongelmia selvitellessä.

Auton akkuun yritin vielä tekohengittää lisää ikää lataamalla sen täyteen laturilla. Vaikka latasin akkua yli yön, ei se laturin mukaan tullut täyteen. En malttanut odottaa pidempään. Laitoin akun takaisin autoon ja kokeilin startata. Ei onnistunut. Päättelin, että akku on kuollut, sillä kyllä 14 tunnin latauksen jälkeen pitäisi auton käynnistämiseen riittää potkua. Ostin sitten uuden akun. Ei maksanut kuin 45 Euroa ja nyt auto toimii aivan mainiosti.

Sain yhteyden tietokoneesta langattomaan verkkooni, kun tiputin tietokoneen verkkoadapterista nopeutta. Otin yhteyden tukiasemaani ja päätin kokeilla jotain toista kanavaa. Kanavalla 8 ei näyttänyt olevan muiden tukiasemia, joten laitoin sen omani kanavaksi. Kanavan vaihdon jälkeen tietokone saa nyt yhteyden langattomaan verkkooni täydellä nopeudella. Nähtävästi tukiaseman automaattiseen kanavanvalintaan ei kannata luottaa mikäli haluaa saada langattomasta verkosta maksimaalisen nopeuden irti.

Tietokoneelle talletettujen ohjelmien toistamisen pleikkarilla ratkaisin niin, että pakkaan ne ensiksi H.264 formaattiin ja kopioin ne pleikkarin kovalevylle. Toistan ne sitten pleikkarin omalta kovalevyltä. Toistaiseksi järjestely on toiminut. Harmi vaan, että joutuu erikseen kopioimaan laitteelta toiselle. Verkossani kun on aivan varmasti riittävästi kapasiteettia tallenteiden katsomiseksi lennossa. Pleikkari vaan ei osaa puskuroida siirtoa oikein, jonka vuoksi toisto pätki.

Teollisuuteen paluun suhteen fiilis on se, että jos kevään aikana saan omalle tutkimusidealleni rahoituksen järjestettyä jään yliopistolle, koska pääsen tutkimaan niitä asioita joita haluan. Muussa tapauksessa ainakin haen paikkaa, jonka huomasin pari päivää sitten ja jos pääsen työhaastatteluun otan selvää onko paikka niin hyvä kuin luulen ja teen sitten päätökseni sen mukaan.

Vähän tässä on olo kuin tuuliviirillä, kun parin vuoden välein tuntuu tulevan tarve vaihtaa työpaikkaa. Toisaalta taas:

When the facts change, I change my opinion. What do you do, sir?

- John Maynard Keynes

Vanha suola janottaa

Lueskentelin aamulla alan blogeja ja yhdessä mainittiin, että vanhassa työpaikassani olisi auennut kiinnostavia työpaikkoja. Surffasin firman sivuille ja yksi työilmoitus näytti kiinnostavalta. Vähän samansuuntaisia hommia, kun tein siellä aikaisemmin, mutta tuotekehityksen puolella. Työpaikan kuvauksen perusteella hommat olisi juuri sellaisia, joihin olisin halunnut panostaa jo silloin kun lähdin. Silloin vain tuntui, että työni sisältö oli menossa eri suuntaan.

Nyt tekisi kieltämättä mieli hakea tuota paikkaa. Pääsisin varmaan aika nopeasti taloon ja hommiin sisään, eihän lähdöstäni ole kulunut kuin vasta kaksi vuotta. Palkka olisi parempi kuin täällä ja tuotekehityspuolella ei varmasti ole tylsää.

Käytännössä vaihto takaisin tarkoittaisi sitä, että jatko-opinnot varmasti jäisivät ja pitäisi oikeasti tosissaan alkaa tehdä töitä "uran" luomiseksi. Pitäisi myös myöntää, että tavallaan viimeiset kaksi vuotta ovat menneet hukkaan. Jos vaihto tapahtuisi, pitäisi blogikin varmaan nimetä uusiksi. Uusi nimi voisi olla vaikkapa tusinainsinööri.

Pitkällä tähtäimellä uran rakentaminen voisi mennä esimerkiksi niin, että alkuun olisin pari vuotta tuossa tehtävässä, jonka jälkeen hakisin firman sisällä ulkomaankomennusta (jenkkilä lienee järkevin kohde). Komennuksen jälkeen voisi palata takaisin kotimaahan, tai jos maailmalla viihdyn, niin voisin etsiä haastavan homman samasta maasta, mutta jostain muusta teknologiafirmasta.

En osaa sanoa olisiko nyt paluu teollisuuteen hyvä juttu vai ei. Tällä hetkellä mahdollisuus kiinnostaa kovasti. Pitää pohtia asiaa.

Teknisiä ongelmia

Torstai-iltana olin lähdössä pelaamaan sählyä. Istahdin autoon. Käänsin avainta virtalukossa. Starttimoottori pyöräytti konetta kerran, mutta moottori ei käynnistynyt. Yritin uudestaan ja tulos oli sama. Ilmeisesti akku alkaa olla elinkaarensa päässä.

Perjantai-iltana istuin television ääreen ja ajattelin katsoa edellisenä iltana tallennetun Lost-jakson. Käynnistin television ja pleikkarin. Valitsin jakson ja painoin play. Sisältöä näkyi vain muutama sekunti kerrallaan ja sitten odottelua muutama sekunti ja taas sisältöä pari sekuntia. Nähtävästi pleikkari tai tietokoneella oleva Medialink-ohjelmisto (TV-ohjelma oli siis talletettuna tietokoneen kovalevyllä) ei osannut puskuroida sisältöä oikein koska toisto tökki. Ongelma on uusi. Täsmälleen samanlaisen tv-ohjelman toisto toimi vielä viikko sitten, mutta sen jälkeen olen asentanut päivityksen PS3:seen.

Tökkinyt tallenne oli H.264 pakattu. Koska minulla oli sama jakso myös MPEG2 Transport stream -muodossa, päätin kokeilla sitä. Tämä videoformaatti ei toiminut aikaisemmin, mutta ajattelin kuitenkin kokeilla, kun tosiaan olin päivittänyt pleikkarin ohjelmiston uuden versioon. Lost-jakso pyörähti ruutuun täysin ongelmitta. Korkkasin oluen ja istuin katsomaan. Viimeisen mainoskatkon jälkeen toisto yllättäen katkesi ja pleikkari kertoi, että ei voi toistaa tiedostoa. Loppuratkaisun katsoin sitten suosiolla iMacin ruudulta.

Lauantaina ajattelin päivittää Internet Tablettiini (siis omaan vanhaan 770:aan) uuden ohjelmistoversion. Siihen kun on saatavilla ns. Hacker Edition, joka ei ole virallisesti tuettu versio, mutta pitäisi sisältää joitain uusia ominaisuuksia. Koska minulla on ollut satunnaisia ongelmia vanhan version kanssa, ajattelin että ei uudesta versiosta voi haittaakaan olla. Asennus onnistui. 2007 Hacker Edition vaikuttaa kieltämättä hienommalta kuin vanhempi käyttis. Päivityksen jälkeen tabletissa oli yksi iso ongelma. Tabletti ei päässyt sisään langattomaan verkkooni. Kokeilin kaikenlaista ja viimeisenä kokeiluna päätin bootata langattoman verkon tukiasemani. Ongelma ratkesi. Tabletti pääsi verkkoon. Tukiaseman boottauksen jälkeen tosin pöytäkoneeni ei enää pääse verkkoon.

Aina ei näköjään voi onnistua. Pitäisiköhän hakea Sampo-pankkiin töihin?