12.12.2007

Musiikkitalo

Lasitalossa ei pitäisi heitellä kiviä, mutta silti koen että minun on suorastaa pakko avautua musiikkitalosta.

Mielestän oli Yleltä ehdottomasti oikea päätös vetäytyä hankkeesta. Niin kauan kuin Ylen rahoitus perustuu TV-lupaan, ei Yle saisi haaskata resurssejaan muuhun kuin TV-toimintaan. Ei ole oikein, että kaikki TV:n katsojat joutuvat rahoittamaan Ylen radiotoimintaa, Ylen internet-palveluita tai musiikkitalojen kaltaisien kulttuurimonumenttien rakentamista. Ylen muu toiminta kuten radio tulisi ehdottomasti kustantaa jollain muulla tapaa ja sen tarpeellisuuttakin voidaan pohtia. Ylen muuta toimintaa ei saa siis lisätä vaan pikemminkin vähentää tai ainakin rahoittaa muutoin kuin lupamaksuvaroin.

Ylen vetäydyttyä musiikkitalohankkeesta olisi hyvä tilaisuus luopua koko talosta tai ainakin ottaa aikalisä. Se, että valtio ylipäätään tukee kulttuuria on hieman epäilyttävää, sillä tukiessaan kulttuuria valtio väistämättä valitsee mikä on hyvää ja tuen ansaitsevaa kulttuuria. Muut kulttuurin lajit ja harjoittajat valtio jättää markkinoiden armoille. Kaikki kulttuuri ei ole tasa-arvoisessa asemassa. Jos eliitti haluaa itselleen tällaisen monumentin rakentaa, kaivakoon eliitti kuvettaan ja lahjoittakoon talon. En ymmärrä miksi minun verovaroistani pitää tukea toisten kulttuuriharrastuksia.

Ainakin toivon, että joku valtiovarainministeriön ekonomi kaivaisi laskutikkunsa ja ynnäilyn jälkeen päättelisi, että isoa julkista hanketta ei kannata rakentaa silloin kun rakennusala on ylikuumentunut. Jos talo on kerta kaikkiaan pakko rakentaa niin sen voisi tehdä järkevämminkin. Rahaa rakentamiseen voitaisiin alkaa rahastoida nyt ja kun muutaman vuoden päästä rakentamisen suhdanne vääjäämättä on suotuisampi voitaisiin talo rakentaa.

Ylen "julkisen palvelun tehtävää" pidän täysin turhana. Yhdysvallat tulee vallan hyvin toimeen ilman valtion omistamaa ja pyörittämää mediajättiä ja USAssahan on enemmän vähemmistöjä kuin missään muussa maassa. Aina voidaan keksiä joitain tekosyitä miksi Yleä mukamas tarvitaan. Todellisuudessa Yle on menneisyyden jäänne, yksi niistä pienistä askeleista, joilla sotien jälkeen meitä suometettiin ja vietiin kohti sosialismia. Yle on historiallisesti ollut Valtion propagandaväline, oikeastaaan Suomen Pravda.

No, liiottelin hieman. Itseasiassa nykyään Yle pääasiassa tekee hyvää työtä. Kanavilta tulee hyvää ohjelmaa, internet-palvelu on toimiva ja sisältö on suorastaan yllättävän neutraalia, vaikka välillä hieman vihervasemmistoon sisältö on kallellaan ja Linuxilla ei Ylen Areenaa voikkaan käyttää. Isoin ongelma on Ylen paisuva rahankäyttö. Kuten kaikki julkiset organisaatiot, myös Yle pitää itseään välttämättömyytenä ja näkee tehtävänään kasvaa ja sivistää ihmisiä. Tämän vuoksi Yle kasvaa ja käyttää enempi rahaa. DigiTV:n tullessa Yle on täysin idioottimaisesti lisännyt tarjontaansa, vaikka Yle teki tappiota jo ennen DigiTV:tä. Kaikille muille paitsi Ylelle oli itsestään selvää, että kun lähetetään enempi ohjelmaa kuluu enempi rahaa, kun kerran mainksia ei myydä.

Pääpointti tässä on se, että nykymuotoiselle Ylelle ei ole oikeasti tarvetta eikä siten sen massiivisuudelle ole mitään oikeutusta. Vähemmistöjen ja hätätiedotuksen saisi hoidettua paljon pienemmällä ja halvemmalla järjestelmällä. Ylen pitäisi keskittyä mukisematta tehtäväänsä, tasapainottaa budjettinsa ja unohtaa laajeneminen.

2 kommenttia:

Jani Nummela kirjoitti...

Googletin TV-maksuun liittyviä tekstejä ja satuin eksymään blogiisi.

Hmm, miksi minun on pitänyt tukea sinun opintojasi yliopistossa verorahoillani? En aio myöskään hankkia lapsia koskaan, miksi minun verorahoillani maksetaan lapsilisiä?

Koulutettuna ihmisenä varmasti ymmärrät, miten veroeurojen jakaminen maassamme toimii. Kaikelle on tarkoituksensa ja hyvin erilaista toimintaa tuetaan. Ei liene käytännössä mahdollista, että jokainen Suomen kansalainen saisi itse päättää rasti ruutuun -periaatteella mihin juuri hänen rahojaan laitetaan, eikä varmasti toivottavaakaan.

Rivitutkija kirjoitti...

Hyvä, että viittaat veroeuroihin. Siitähän taitaa nimenomaan olla kyse. Nykyinen TV-maksu on oikeastaan vain yksi "vero" muiden joukossa. Siitä sitten jaetaan rahaa kaikkeen kivaan. Jakaja vaan ei ole valtio suoraan vaan Yle.

Nyt kun rahoitusmalli muuttuu (mediamaksu/tai valtioverotus) tavallaan myönnetään, että oikeasti verosta on kyse ja tällä rahoitetaan kaikenlaista Ylen toimintaa, eikä vain TV:tä.

Asiat voidaan järjestää monella tapaa. Aika monessa asiassa olen tyytyväinen siihen miten Suomessa asiat on järjestetty, mutta tämä nyt on yksi kohta missä olen erimieltä siitä missä yhteiskunnan tulisi olla mukana ja missä ei. Varsinkin nyt, kun julkisella sektorilla on merkittävä rahoitusvaje, pitäisi miettiä mitkä asiat ovat oikeesti tarpeellista tuottaa julkisina palveluina. En kannata juustonhöylä tyyppistä toimintaa, vaan sitä että "leipää ja sirkushuveja" puolta alettaisiin leikkaamaan ja julkinen sektori keskittyisi hoitamaan esimerksi terveydenhuoltoa, koulutusta, sosiaaliturvaa, ja turvallisuutta. Ihmiset voisivat maksakaa harrastuksensa ja kulttuurinsa ihan täysimääräisesti, tarpeidensa mukaan, ihan itse kukin omasta pussistaan. Turha niitä rahoja on valtion/kunnan/ylen kautta kierrättää.