28.11.2007

Kotikaljaa

Eräs Murphyn laeista:


2 §
On mahdotonta tehdä mitään idioottivarmaksi, koska idiootit ovat niin älykkäitä.



Päätin kokeilla kotikaljan tekemistä. Kävin kaupassa ja huomasin näppärän puolivalmisteen. Purkissa luki, että uutteeseen pitää lisätä vain vesi, sokeri ja pussillinen kuivaahiivaa. Kuulosti riittävän helpolta jopa meikäläiselle, joten ostin paketin ja kuivahiivaa. Sokeria sentään löytyy yleensä valmiiksi jopa minun kaapista.

Rihkamakaupasta ostin ämpärin johon sekoitin ainekset. Kalja lähti käymään ja pian saunaani levisikin mukava käymisentuoksu, jota kissat luonnollisesti kävivät ihmettelemässä. Päivän käymisen jälkeen pullotin sitten kolme litraa kaljaa. Vuorokauden jäähdyttämisen jälkeen kalja oli juomakelpoista. Tai no pikemminkin "juomakelpoista".

Kalja maistui aivan liikaa hiivalle. Minun oli aivan pakko tarkistaa purkin kyljestä olinko noudattanut ohjetta oikein. Kyllä, kyljessä luki "pussi kuivahiivaa". Googlettelin vähän aikaa, kunnes pääsin puolivalmisteen kotisivuille ja sieltä löytyvä tuotekuvaus kertoi, että purkissa tulee kuivahiiva valmiiksi mukana. Ja tosiaankin siellä purkissa oli valmiiksi annospussissa kuivahiiva. Punnitsin purkin mukana tulleen kuivahiivapussin. Se painoi noin kolmanneksen siitä mitä ostamani ja käyttämäni kuivahiiva. Olin siis käyttänyt kolmekertaa enemmän hiivaa kuin piti! Ei ihme, että maistuu hiivalle.

En ole vielä päättänyt juonko tekemäni litkun vai kaadanko pois. On se sentään melkein juotavaa.

2 kommenttia:

Kuokkavieras kirjoitti...

Juo rohkeasti pois!! Ei se nyt NIIN PAHAA voi olla :)

Rivitutkija kirjoitti...

Juu :) Kyllä se ruisleivän kaverina uppoaa oikeastaan ihan mukavasti.