Seminaari

Professori keksi sitten järjestää seminaarin. Seminaari alkaa luultavasti ensi perioidin alussa. Käytännön järjestelyt kiireinen professori ulkoisti minulle. No ei siinä mitään. Aihepiiristä nyt jotain sentään tiedän ja seminaarin käytännön järjestelyjen tekeminen ei pitäsi olla hirvittävän vaikeaa.

Tänään olen sitten kirjoittanut seminaarille weppisivustoa. Koko päivän saldo on noin 6 riviä tekstiä ja seminaarin nimi. No onneksi copy&paste toimii ja kun yleiseen runkoon iski nuo rivit niin näyttäähän se jo weppisivulta.

Nykyinen tehottomuuteni on jo melkein pelottavaa. Tai ainakin luulen, että joskus jaksoin tehdä töitä vähän ahkerammin. Tutkimussuunnitelma pitäisi saada valmiiksi viikonloppuun mennessä ja en ole sen eteen tehnyt lähellekkään riittävästi työtä. Ongelma suunnitelman kanssa on laatu. Olen siihen kirjoittanut jo kaikki ajatukseni ja se ei silti mielestäni vielä ole lähellekkään riittävän hyvä.

Vaikka tutkimussuunnitelma, jota minun piti tehdä, ei tunnukkaan hyvälle, sain sentään eilen yhden hyvän idean toiseen tutkimukseen. Ongelma vaan on siinä, että nyt minun pitäisi vakuuttaa professorini, että hänen ideansa ei ole toteuttamiskelpoinen ja minun on. Tai oikeastaan kyse on siitä, että en usko, että saamme professorin ideaa myytyä rahoittajille, eikä minua kyseinen idea oikeastaan kiinnosta, sillä en usko, että siitä olisi oikeasti iloa muille kuin akateemiselle maailmalle. Oma ideani olisi tietyssä mielessä käytännöllisempi, joten rahan saanti voisi olla helpompaa ja onnistuessamme voisimme vaikuttaa oikeasti siihen miten tietynlaisia järjestelmiä luodaan.

Professorini ylipuhuminen voi olla vaikeaa, sillä hänen ideansa perustuu teknologiaan, jota hän itse on ollut luomassa. Ennustan ikävää keskustelua aiheen tiimoilta. Minä todellakin vihaan tällaisia tilanteita, mutta tämä keskustelu on kerta kaikkiaan on käytävä, mikäli aion olla tekemässä jotain mielekästä ensi vuonna.

Huoh. Kaipa keskustelu voi vielä pari päivää odottaa. Niin, tapanani on lykätä ikäviä ja vaikeita asioita. Välillä lykkään ne liiankin myöhään.