Anna-Stiina Nykänen kirjoittaa Sunnuntain Hesarissa tietotekniikasta ja tasa-arvosta otsikolla ”Työjuhta, lemmikki vai peto?”. En pitänyt artikkelista. Artikkelin sävy on tietotekniikan miehiä vähättelevä ja syyllistävä. Artikkeli ikäänkuin vihjaa että alan miesporukat olisivat puolitahallaan pitäneet naiset pois alalta ja minimoineet alan naisten näkyvyyden ja vaikutusvallan.
Nykänen:
Tietotekniikan asiantuntijoiden joukossa on aina syntynyt miesten – tai poikien – omia porukoita, jotka ovat vieneet tietotekniikan kehitystä eteenpäin.
Teknillisissä korkeakouluissa tietotekniikan lukijoista on naisia alle kymmenen prosenttia. Alan tutkijoissa prosentti lienee samaa luokkaa ja yrittäjissä prosentti on varmaan vieläkin pienempi. Tekniikkaa vie eteenpäin pääasiassa tutkijat, insinöörit ja yrittäjät. Nämä eivät ole mitään teininörttiporukoita vaan aikuisia ihmisiä, jotka tekevät tiedettä ja tekniikkaa päivätyönään. Koska näissä naisten osuus on pieni on täysin luonnollista, että tietotekniikan kehitys vaikuttaa miesvetoiselta. Tekniikka ja luonnontieteet ovat perinteisesti olleet miesvaltaisia aloja. Tietotekniikka ei tältä osin juurikaan poikkea muista tekniikan aloista.
Artikkeliin haastatellun Susanna Paasosen mielestä ero asiantuntijan ja käyttäjän välillä on kasvanut:
Vielä 1990-luvun alussa oli helppo tehdä omia verkkosivuja. Nyt pääsy ohjelmointiin on vaativampaa ja monimutkaisempaa.
No niin, ei näin. HTML-sivun laadinta ei ole ohjelmointia! Ja staattisen HTML-sivun laatiminen on tänä päivänä aivan yhtä helppoa kuin 1990-luvulla, ellei jopa helpompaa parempien työvälineiden avulla. Lisäksi ilmaisten palvelujen (blogit, wikit, flickrit, yms) myötä tarve omien sivujen tekemiseen on vähentynyt.
Oikea ohjelmointi taas on aivan varmasti 1990-luvun alusta helpottunut. Delphi, VisualBasic, Java ja C# ovat huomattavasti helpottaneet ohjelmointia. PHP, Ruby on Rails, yms. taas ovat helpottanut dynaamisten WWW-sivujen luontia. Suurin helpotus on kuitenkin tullut siitä, että nykyään on paljon ohjelmointikielten dokumentaatiota, mallikoodeja, oppimateriaalia ja vertaistukea verkossa vapaasti saatavilla.
Ehkäpä Paasonen kuitenkin itse johtopäätöksessä on oikeassa. Nähtävästi ero asiantuntijan ja käyttäjän välillä on tosiaan lisääntynyt.
4 kommenttia:
Onhan se todella hieman outoa miten naiset jaksavat vuodesta toiseen etsiä miehistä syyllistä yhteen jos toiseenkin asiaan omassa elämässään. Takkirauta-blogilla tästä oli hyvää kamaa.
Toinen on tämä suomalaisten naisten ikuinen keskustelu siitä "miten suomalaiset naiset ovat niin ihaniaaa". SUOMALAINEN NAINEN. Eihän itsensä kehumisessa mitään pahaa ole jos se pysyy hallinnassa. Mutta tässä tapauksessa... Sitten on tämä että "mulla on Rhodoksellakin paljon ystäviä olen niinku sillä lailla kosmopoliitti. Ei mun veli sillai osaa tutustua ihmisiin - jotenkin surkeita nuo suomalaiset miehet."
Kieltämättä tuollaisiakin asenteita joskus valitettavasti näkee.
Yksittäitsen ihmisten asenteina nuo on ikäviä, mutta ei ne minua sinänsä häiritse. Sen sijaan mikä häiritsee on se, kun eräiden feministitoimittajien tällaiset väitteet ja asenteet menee välillä isossa mediassa lähes kritiikittä läpi.
Toi artikkeli sattu olemaan lähteenä seminaariesitelmässä, joten eksyin myös tänne kun yritin selvittää mitä artikkeli pitää sisällään.
Tule vaan mieleen poikaporukoista esim. Bill Gates ja Microsoft tai Applen kehittäjät. Taisivat olla juuri näitä poika- ja miesporukoita. Luulisin, että vastaavia porukoita löytyy myös useista tietotekniikkakeksinnöistä.
Juu, esimerkkejä kyllä riittää. Yleistäminen on tietty ikävää, mutta viimekädessä syy tuohon on mielestäni se, että miehet ovat enempi kiinnostuneita tekniikasta, valmiimpia ottamaan riskejä ja perustamaan yrityksiä.
Lähetä kommentti