Yhteistyössä on voimaa

Yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö on vaikea yhtälö. Kummallakin olisi toiselta saatavaa, mutta kuitenkin intresseissä on selviä ristiriitoja ja käytännön järjestelyissä on monia hankaluuksia. Joskus käy niin, että tutkimusprojektin alkuvaiheessa sovitaan tavoitteet, rahoitus ja jaetaan vastuualueet. Lopussa katsotaan mitä saatiin aikaan. Välissä pidetään pari projektipalaveria joissa yritetään ratkaista vastaantulleita ongelmia ja käydään läpi projektin status. Ei kuulosta kovinkaan hedelmälliseltä yhteistyöltä.

Mielestäni suurin ongelma on etäisyys. Yritysten ja yliopistojen tutkijat eivät kommunikoi toisilleen riittävästi. Vaikka osapuolet olisivat parin korttelin päässä toisistaan saattaa kommunikointi jäädä vain välttämättömien tietojen vaihtamiseen. Tämä on joskus ongelma yliopiston sisälläkin. Useiden laitosten välisissä yhteistyöprojekteissa ei välttämättä tule pidettyä riittävästi toisiin laitoksiin yhteyttä.

Onnistuneissa projekteissa kommunikoidaan paljon ja kaikki tietävät mitä eri osapuolet tekevät. Koska tutkimusmaailmassa ideat ja ideoilla leikkiminen on (tai pitäisi olla) tärkeää, olisi hyvä jos tutkijat kommunikoisivat muistakin asioista kuin ongelmistaan. Pelkät projektipalaverit ja muutama sähköposti ei siis riitä. Ideoiden kehittelyssä kommunikointi jonkun asiasta kiinnostuneen kanssa vaikkapa kahvitauolla auttaa saamaan uutta perspektiiviä asiaan ja kehittämään ideaa eteenpäin. Käytännössä eron havaitsee helposti. Miettikää kuinka paljon helpompaa on yleensä olla samassa projektissa huonekaverin kanssa kuin eri kerroksessa olevan henkilön kanssa.

Täällä yhteistyön ongelma on ratkaistu mielestäni toimivalla tavalla. Yliopisto toimii yhteistyössä erään ison yrityksen tutkimusosaston kanssa. Tutkimusosastolla ja yliopistolla on yhteinen yksikkö, jossa on tutkijoita kummaltakin osapuolelta. Toimitila on yliopiston vieressä. Koska meidän kannalta relevantit paikalliset jatko-opiskelijat istuvat kesän kyseisissä tiloissa, meilläkin on nyt toimisto sekä yhteisessä yksikössä ja yliopistolla. Pääosan ajasta olemme istuneet yhteisessä yksikössä, sillä jatkuva yhteistyö jatko-opiskelijoiden ja myös yrityksen tutkijoiden kanssa on tarpeen.

Ilmapiiri yksikössä on mainio. Tällä hetkellä tekisi mieli sanoa, että parempi kuin missään muussa tutkimusyksikössä, jossa olen ollut töissä. Asiaan vaikuttaa monta seikkaa. Yksikkö on pieni. Monet ihmiset työskentelevät samoissa projekteissa ja ovat työskennelleet toistensa kanssa varmaankin pitkään. Virvoitusjuomat on ilmaisia. Joka toinen perjantai on ilmainen lounas. Muina päivinä lounasaikaan ihmiset hakevat lähistön ruokaloista lounaat mukaansa ja tulevat yksikköön syömään. Lounaalla keskustellaan kaikenlaisista asioista kuten politiikasta, teknlogian trendeistä, uusista gadgeteistä, projektin ongelmista, yms. Tunnelma keskusteluissa on hyvä ja yleensä keskusteluissa on myös sisältöä eli ne eivät ole pelkkää smalltalkkia. Ihmiset tuntutvat olevan aidosti kiinnostuneita teknologiata ja tulevaisuudesta. Vaikka olenkin viihtynyt omassa yliopistossani, en kuitenkaan aivan vastaavaa innostuneisuutta ole kokenut. En osaa sanoa onko yksikön toimivuuden syy amerikkalaisessa kulttuurissa, yksikön koossa, voi jossain muussa. Joka tapauksessa yhteistyökonsepti on täällä selvästi toimiva.